perjantai 27. tammikuuta 2017

Höyryhengitystä taaperolle

Poikani on flunssassa - nenä vuotaa ja on tukkoinen ja kova yskä vaivaa. Koitin tutkia sekä kirjoista että netistä, että mikä auttaisi yskään ja opin, että etenkään lapsille ei mitään yskänlääkkeitä suositella vaan hunaja ajaisi saman asian. Koitin antaa pojalle hunajaa toissailtana ennen nukkumaanmenoa, mutta ilmeisesti se oli liian ätläkkää hänen makuunsa, sillä eilen illalla hän ei suostunut suutaan hunajalusikkaa varten enää avaamaan. No, en osaa sanoa mahtoiko siitä apuakaan olla, joten jätin suosiolla hunajan tuputtamatta.

Tänään koitin käydä läpi muita ratkaisuja ja koska tuntui siltä, että höyryhengitys olisi paras (ellei jopa ainoa) keino koittaa helpottaa pikkuisen oloa, niin aloin pohtia miten sitä olisi mahdollista turvallisesti hänelle antaa. Kattilallinen kiehuvaa vettä ja reilun vuoden ikäinen kipeänäkin touhukas poika ei yhtälönä nimittäin kuulosta lainkaan turvalliselta ja palovamman riski olisi aikamoinen.

Sitten keksin mielestäni oivallisen ratkaisun! Istutin pojan syöttötuoliinsa, kiinnitin valjaat, jotka meillä on syöttötuolissa käytössä muutenkin ja asetin kiehuvaa vettä täynnä olevan kattilan syöttötuolin eteen lattialle.




Jotta saisin höyryn vielä kohdistettua niin että siitä olisi eniten hyötyä, laitoin tabletin kattilan taakse lattialle. Poitsu katsoo mielellään YouTubesta lastenlauluja ja on erittäin hyvä tietää, että kun Super Simple Songs on päällä, saa hänet rauhoittumaan hetkeksi aloilleen.




Kun tabletti oli sijoitettuna lattialle, tuli pojan asennoksi itsestään juuri se mitä toivoinkin: hän kumartui höyryävän kattilan ylle lastenohjelmaa katsomaan.




Kattilan päälle laitoin vielä varmuuden vuoksi metallisen ritilän, sillä poikani pyysi käsiinsä rakkaimman lelunsa, pehmopupun, enkä halunnut että se ainakaan kokonaan päätyy kattilan veteen uimaan.


sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Upea jakkara

Tytärpuoleni on aivan uskomattoman luova ja taitava käsistään. Joululahjaksi hän antoi isälleen itse tekemänsä jakkaran, joka on mielestäni aivan mielettömän hieno! Jakkaran hän oli tehnyt koulussa ihan alusta alkaen itse ja sen lisäksi että se näyttää upealta, on se myös hyvin tukeva ja hyvä istua. Luvan saatuani päätin kirjoittaa jakkarasta tänne blogiinkin, jotta muutkin pääsevät sitä ihastelemaan.

Tuolin istuinosa on pehmustettu ja mustalla verhoiltu, runko on maalattu mustaksi ja sen jälkeen päälle on roiskittu valkoista maalia - lopputulos on sanalla sanoen täydellinen!










Myös Kitta ihastui tuoliin ikihyviksi (etenkin kun sen paikaksi ainakin alustavasti sattui lämpöpatterin edusta) ja usein Kittan löytääkin kerältä juuri tämän jakkaran päältä.




Seiskaluokkalaisemme on taiteellisesti lahjakas muutenkin, hän piirtää ja maalailee päivittäin ja upeita töitä on vaikka kuinka paljon. Yhden omista suosikeistani sain häneltä omakseni jo hyvän aikaa sitten ja sen olen kehystänyt olohuoneemme seinälle.




Mielestäni erittäin kaunis lyijykynäpiirros, ihana pelkistetty tyttö, jolla silti on kaikki oleelliset piirteet kohdallaan.


sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Fairy granaattiomena

Olen jotenkin monesti lapsellisen innoissani kun jostain tutusta ja hyväksihavaitusta tuotteesta tulee uusi versio ja niin nytkin, kun Fairy-käsitiskiaine on saanut uuden tuoksun: granaattiomena! Tiskiaine itsessään on herkullisen punaista ja tuoksu on pirteä, kivaa vaihtelua perusfairyyn.




Meillä ei käsin ihan hirvittävästi tiskata vaan kone saa hoitaa sen homman, mutta silloin tällöin toki ja on aina mukavaa kun löytyy tuotteita, joita oikeasti tekee mieli käyttää.

Olen hankkinut käsitiskiaineita ajan myötä erilaisia, vaikka tosiaan niitä harvakseltaan käytetään, mutta aina on joku nätti pullo tiskipöydällä ja taitaapa käydä niin että seuraava täyttöpullo saa sisällökseen tätä granaattiomenan tuoksuista uutuutta.

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Rapeakuoriset sämpylät

Meidän perheessä tykätään kovasti leivästä, etenkin minä ja lapset. Miehenikin leivästä tykkää, mutta hän on leipiensä kanssa vähän kranttu: hyvää leipää hän syö mielellään ja paljon, huonompaa ei mieluummin ollenkaan. Me muut taasen syömme leipää ihan ylipäänsä, kivaa jos se on erittäin hyvää mutta vähän heikompikin menee.

Mieheni mielestä maailman parasta leipää on ns. kattilaleipä, jonka ohje löytyy blogistani, täältä. Nyt tämä rapeakuorinen leipä sai vakavastiotettavan kilpailijan, kun tuossa eräänä iltana leivoin meille iltapalaksi sämpylöitä, joiden ohjeen olin jossain kohtaa tallettanut keittokirjaani Soppa365-sivustolla. Ohje alkuperäiseen ohjeeseen löytyy täältä.



Valmistin sämpylät hyvinkin pitkälti täsmälleen ohjeen mukaisesti (tosin käytin tuorehiivan sijaan kuivahiivaa eli yksi erillinen sekoitusosio jäi siten pois ja hunajaa en mitannut vaan valutin arviolta) ja sämpylöistä tuli aivan loistavia! Niissä on rapea kuori ja mehevä sisus ja ne saivat perheeni kaikilta jäseniltä ylitsevuotavat kiitokset.

Kattilaleipään verraten näissä on se etu, että sämpylöiden tekoon kokonaisuudessaan menee vain parisen tuntia, kun taas kattilaleivän taikinan tulee kohota vähintään puoli vuorokautta. Voittajaa kattilaleivän ja näiden rapeakuoristen sämpylöiden välillä emme kyenneet valitsemaan, mutta kehotan ehdottomasti kokeilemaan, molempia!