sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Poikavauvan huone

Olen tässä pikkuhiljaa koittanut palailla tänne blogiini ja kirjoitella useammin, mutta sisustuksellisista asioista en ole saanut kirjoiteltua vaan pikaiset blogipostaukset ovat liipanneet lähempää herkkuttelujuttuja. No nyt päätin korjata tätäkin asiaa ja kertoa millainen meidän poikamme huone on tällä hetkellä. Tämän myötä päätin myös kokeilla lisätä kuvat vähän aiempaa suurempina tekstien väliin, katsotaan tuntuuko se paremmalta kuin vanha koko.

Kun aloin odottaa vauvaa, aloitimme remontin, jonka myötä alun perin olohuoneen suuntaan minulle rakennettu työpiste tavallaan käännettiin ympäri: olohuoneen puolelle tuli seinä (jonka myötä työpisteeni typistyi ihan vain työpöydäksi) ja tuo pieni huone avattiin makuuhuoneen yhteyteen vauvan huoneeksi. Hieman lisätilaa napattiin ruokahuoneesta, jonka nurkassa oli aiemmin hassu ja meille tarpeeton syvennys.

Lopputulos on mielestäni vauvan huoneeksi lähes täydellinen: pieni mutta kaiken tarpeellisen sisältävä. Vauvan huoneessa on pinnasänky, hoitopöytä, vaatekaappi ja pari hyllyä.




Huoneen oviaukko jätettiin tarkoituksella mahdollisimman suureksi, jotta pinnasänky ei jäisi seinän taakse vaan se on käytännössä ihan meidän parisänkymme vieressä ja siten vauva on öisin ihan minun käteni ulottuvilla.

Pinnasängyn toiseen päähän jäi tyhjää tilaa ja sen hyödynsin laittamalla pinnasängyn reunaan kauniin metallikorin harsoliinoja varten.




Työpisteeseeni aikanaan valitsemani Halfmoon-tapetti sopi mielestäni erinomaisesti myös vauvan huoneen tapetiksi ja se inspiroi minua hankkimaan huoneeseen jonkin verran pilviaiheisia juttuja.

Pinnasängyn toiseen päähän viritin erillisen mobilevarren, johon sai roikkumaan söpön ja hauskan Ikeasta ostetun eläinhahmomobilen.




Pinnasängyn vastakkaisella seinällä on syvennys, jonka siis saimme siirtämällä vauvan huoneen ja ruokahuoneen välistä seinää. Syvennyksestä itsestään tuli mielestäni ihana, kun jätimme tiilet ja rappaukset selkeästi näkyville ja maalasimme ne valkoisiksi.




Syvennykseen mahtuivat sopivasti vauvan vaatekaappi ja hoitopöytä. Lisäksi vaatekaapin ja seinän väliin jäävässä tilassa roikkuvat vauvanpyykille tarkoitetut pyykkipussit kahdessa koukussa. 

Pyykkipussit eivät oikeastaan näissä kuvissa näy, joten otin niistä erikseen kuvan. Ne on ostettu Varustelekasta, eli ovat vanhoista armeijan pyykkipusseista tuunaillut: lyhensin pusseja jonkin verran, vaihdoin niihin mustavalkoiset narut ja lisäsin silitettävillä siirtokuvilla pesulämpötilamerkinnät.




Hoitopöytä on Ikean Sniglar, jonka maalasimme valkoiseksi. Hoitoalustana on niin ikään Ikeasta ostettu, osin puhallettava Skötsam, jonka päälle ostin Kodin Ykkösestä mustavalkoisen pellavatyynyliinan nimeltään Pilkku. Pellavaliinavaatteet ovat yleensä vähän reilun kokoisia ja sen vuoksi tyynyliina istui hoitoalustan peitteeksi kuin nakutettu!

Pariksi Färg & Formin säilytyspussukoille ja muutenkin huoneen pilviteemaa jatkamaan ompelin vielä pilvikuvioisesta kankaasta pienen suojaliinan hoitoalustan päälle.




Huoneen takaseinällä on kaksi valkoista hyllyä, jotka mieheni on saanut omalta isoäidiltään. Hyllyille olen koonnut kaikenlaista pientä ja kaunista tilpehööriä ja koristetta, mm. Herttaselta ostetut mustavalkoiset maatuskat, Marimekon raidallisen pehmoeläimen ja kirpparilta löytämäni puisen nallekarhun.

Nallen vieressä on R i i K en postikortti, Nalle. Tilasin tässä taannoin sieltä nipun erilaisia kortteja ja pari muutakin ihanaa tuotetta, joista haluaisin koittaa muistaa kirjoittaa jossain vaiheessa ihan oman postauksensa. Kannattaa käydä kurkkaamassa R i i K en sivuilla - ihania juttuja siellä!




Sellainen on meidän poikavauvamme huone. Lattialla on H&M:ltä ostettu matto, jossa on kudotun näköinen painokuvio ja muutama Lego Storage -säilytyslaatikko, joita olen suunnitellut hankkivani lisää kun poitsu kasvaa ja hänelle seuraavaa huonetta aletaan toteuttaa.







sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Gluteeniton ja vähälaktoosinen raparperipiirakka

Minut ja pikkumies kutsuttiin tässä taannoin nyyttikesteille ja minun toivottiin tuovan tarjottavaksi jotain makeaa. Koskapa kutsujen emännän ruokavalio on gluteeniton ja tiedän ainakin osan vieraista kaipaavan vähälaktoosisia vaihtoehtoja, niin päätin valmistaa gluteenittoman ja vähälaktoosisen raparperipiirakan.




En ole useinkaan gluteenittomia leivonnaisia koittanut tehdä ja vähän epäilytti miten mahtaa piirakka onnistua, mutta olen varsin tyytyväinen lopputulokseen, piirakasta tuli oikein herkullinen. 

Muuten leivoin piirakan kuten vehnäjauhoistakin tehdessäni (ohje täällä), mutta tähän raparperipiirakkaan käytin vähälaktoosisia rasvoja sekä vaaleaa Jytte-jauhoseosta.





Tässäpä vielä ohje kokonaisuudessaan:



Raparperipiirakka (G, VL)

3-4 raparperin vartta (n. 300 g)

taikina
150 g vähälaktoosista leivontamargariinia
1 dl sokeria
1 kananmuna
1 tl (hieman reilu) leivinjauhetta
3 dl Jytte-jauhoja (vaalea)
1 tl kardemummaa

muru
50 g vähälaktoosista voita
3/4 dl sokeria
1 dl Jytte-jauhoja (vaalea)
1 tl vaniljasokeria

Käytä taikinaan huoneenlämpöistä leivontamargariinia. Valmista taikina yhdistämällä ainekset ja vaivaamalla käsin. Painele taikina pyöreään (halk. 24 cm) piirakkavuokaan, johon on suihkaistu vuokasprayta taikka sipaistu rasvaa.

Pilko pestyt raparperin varret vajaan sentin mittaisiksi paloiksi ja levitä ne piirakkapohjan päälle.

Käytä muruun jääkaappikylmää voita. Nypi ainekset sormenpäillä keskenään siten, että lopputulos on murumainen. Ripottele se raparperipalojen pinnalle.

Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa keskitasolla noin 30 minuuttia.



Piirakasta tuli erittäin makoisa, mutta rakenne oli murenevaisempi kuin vehnäjauhoista valmistetun. Tämän vuoksi jouduin vähän pohtimaan miten laittaisin piirakkapalat tarjolle ja keksin laittaa ne annospaloina avattuihin muffinsivuokiin. Esillepanosta tuli mielestäni oikein hauskan näköinen ja piirakkapala oli helppo nostaa lautaselle murenevaisuudesta huolimatta.


keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Karkkipäivä on joka päivä!

Tunnustaudun ylipäätäänkin aikamoiseksi sokerihiireksi, mutta nyt imetysaikana herkuttelu on vähän jopa karannut käsistä kun tuntuu että voin syödä lähes mitä vain eikä se näy missään! Pahoin pelkään, että tämä tulee vielä muodostumaan minulle murheeksi kun imettäminen loppuu eikä herkuttelu ihan varmasti vähene ihan samaa tahtia... mutta toistaiseksi en huolehdi siitä, vaan nautiskelen suklaasta ja muista herkuista!

Tähän postaukseen idea lähti siitä, kun makuilottelun lisäksi karamellini tarjosivat myös silmäniloa ja päätin vähän kuvata namujani (ennen kuin ne alkoivat hävitä ahnaaseen suuhuni).

Viime maanantaina hyppäsimme pikkumiehen kanssa kyytiin kun miehelläni oli työasiaa Tampereelle. Vietimme muutaman tunnin Ideaparkissa kierrellen ja meillä oli oikein hauska päivä.

Paluumatkalla pysähdyimme Urjalan makeistukussa ja kävimme vähän täydentämässä herkkuvarastojamme (ostimme mm. 3 kg Da Capo -suklaakonvehteja!) ja jaloittelemassa. Minun eräitä lempparinamujani ovat Haribon vampyyrit, joita ostin 400 g rasiallisen ja Pandan suklaalakritsirakeet, joita ostin niin ikään 400 g rasian. Nämä rakeet laitoin kotona Tigerista ostettuun mustavalkoiseen kannelliseen posliinikulhoon ja tämä yhdistelmäpä vasta miellyttikin silmääni kovin:





Musta, valkoinen ja keltainen vain ovat yksinkertaisesti toimiva yhdistelmä!





Toinen kaunis namuostos tuli tehtyä viimeksi kun kävimme Helsingissä. Lähdimme äitini kanssa käymään keskustassa ja piipahdimme liikkeessä nimeltä Pop up kemut. Verkkokaupan lisäksi se on ihastuttava pieni juhlakauppa Eerikinkadulla. Ostin puodista muutakin, mutta tähän postaukseen teeman mukaisesti pääsee mukaan kuva pienestä herkkupalasta, eli liitulakuja mustavalkoisessa muffinsivuoassa: